agi-kuumetta

Odotetaan edelleen kuumeisesti ensimmäistä agility-tuntia, joka siis alkaa viimein 10.11. Muuten elellään tällä hetkellä mukavaa perusarkea Zaran kanssa, suuria mullistavia käänteitä ei elämäämme tällä hetkellä sisälly. Varmasti agilityn myötä tulee uutta sisältöä myös blogiin, ja samalla itselle uusia vinkkejä omatoimiseen treenaukseen! :)

Yksi mahtava osa koiran omistajamista on se, että oon huomannu saaneeni ihan uudella tavalla irti syksystä! Kun on pakko lähteä koiran kanssa ulos, vaikka sää sisältä katsottuna ei ehkä niin näyttäisikään houkuttelevalle, niin sinne vaan on lähdettävä. Ja usein ulkona kävellessä vasta onkin tajunnut kuinka mahtava sää siellä onkaan, tai kuinka kauniita ruskan sävyjä (tänä vuonna onkin ollu uskomattoman kaunis ruskasyksy muuten!) tai yleisesti kuinka lenkki piristääkään oloa. Ja kun seurana on vielä aina yhtä iloinen pikku Zara niin ei siitä voi kun nauttia!

Olen myös kertonut aikasemmin kuinka olen uskaltanut ruveta päästämään Zaraa välillä myös vapaaksi, ja nyt olen yhtäkkiä tajunnut yhden pienen niityn ihan tästä läheltä, melkeinpä voisi sanoa naapurista! Siellä ollaan nyt useampana päivänä käyty vähän juoksentelemassa, ja siellä on hyvin pystynyt harjoittelemaan luoksetuloa, seuraa-käskyä ym ym. joitain temppuja :) Toistaiseksi Zara ainakin on pysynyt hienosti aisoissa vapaanakin, sitä päivää odotellessa kun joku toinen koira sattuu samalle niitylle tai jossain lentelee iloisia pikkulintuja.... ;) no, voi toki olla että käskyhuudet menee Zaran tajuntaan asti nykyään myös tämmöisissä tilanteissa :D

Niityllä on muuten myös juuri sopivasti 2 pientä kaatunutta koivun runkoa, joista on saanut hienosti pienen hyppyradan Zaralle! Puut ovat juuri sopivan pieniä ettei siinä suurta hyppyä tule, mutta että ideaa voi hyvin harjoitella tulevaa varten ;)