yksivuotissynttärit

Tasan vuosi takaperin tänä päivänä koitin kuumeisesti löytää tukholman Galleriet-kauppakeskuksessa wi-fi verkkoa ipodiini, että saisin vastattua kasvattajan lähettämään sähköpostiin että haluan sen värivirheellisen b&t-nartun, joka on syntynyt kahden veljensä kanssa! Ja tänään tuo pikkuinen täytti jo 1 vuotta! <3 Ihan uskomatonta jotenkin! Mutta kiva päivä on ollu takana. Aamupäivällä oli taas agi-tunti, ja myöhemmin päivällä tehtiin pitkä lenkki kun ei enää satanu vettä. On muuten uskomatonta että jo helmikuun loppupuolella on näin keväistä! Ja ymmärtääkseni tää jatkuu vaan :)

Agility meni tänään taas täysin putkeen! Viime kerta oli siis selkeästi jokin satunnainen lipsahdus... ;) 

Tän päivän aiheena oli valssaus, eli taas uutta opittavaa. Valssauksessa ideana on että ohjaaja vaihtaa puolta koiran edessä niin, että rintamasuunta kääntyy koiraa kohti. Ohjaaja pystyy siis näkemään koiransa koko ajan. Itsellä eka kerta meni ihan vahingossa oikein, sitä jotenkin vaistomaisesti kääntyi ohjaamaan Zaran oikein, mutta parannettavaa tottakai löytyi vielä. Meillä oli siis kolmen aidan ja yhden putken sarja, ja valssaus tapahtui siis kolmannen esteen kohdalla (alla taas jonkinlainen omatekoinen väkerrys tän päiväisestä :D). Mulla on vahva tunne että Zaran yksi lempiesteistä toistaiseksi on putki, vikaa kertaa tunnin lopussa rataa mennessä Zarakin oikein "ärähti" innosta putkeen juostessaan, se oli selkeästi koiran kielellä ilmaisu että vitsit tää on kiivaaaa!! Zara oli kyllä tänään muutenkin tosi innokkaan ja yltiöiloisen oloinen muutenkin, jotenkin tuntu että kaikki oli sen mielestä vaan ihan suuuuper-kivaa! Mutta se oli vaan kiva, koska rataa tehdessä oli tosi mahtavaa että oli niin into pinkeenä oleva koira, joka todella halus vaan loikkia niitä esteitä mahdollisimman paljon. Mutta tässä oli vaan viime kertaan se ero, että intoa ja energiaa tuntui viime kertaan verrattuna olevan vieläkin enemmän, mutta keskittyminenkin oli tänään ihan eri luokkaa kuin viime kerralla, positiivisessa mielessä siis. mahtavaa!!

Olin ottanu tällä kertaa mukaan myös lelun (pienen vinkuvan tennispallon), jota olin ajatellut myös koittaa palkintona. Mutta totesin tänään aika nopeasti että mennään nyt vielä toistaiseksi nameilla, eniten ehkä siksi että niillä tuntuu saavan Zaran huomion kentän pohjan miljoonista ihanista tuoksuista helpommin siihen olennaiseen. Mutta kyllä koitan ensi kerralla uudestaan myös palkkausta muulla kuin nameilla, varmasti helpoin ensin jonkin yksittäisen esteen kanssa kokeilla.

Yksittäisistä esteistä puheen ollen, tämän tunnin alussa mentiin yksittäisenä esteenä ensin myös pussia. Se on meille toistaiseksi ehkä se eniten haastetta tuova este. Vieläkään ei olla kertaakaan saatu menemään estettä niin että pussin toinen pää olisi oikeaoppisesti täysin maassa. Mutta tänään kuitenkin päästiin jo niin läpi, että ohjaaja piti pussin suuta enää minimaallisen vähän maan pinnan yläpuolella, niin että pieni valon kajo pääsi läpi kertomaan Zaralle että se ei ole seinä, vaan siitä voi tulla rohkeasti läpi! Ohjaaja antoi myös hyvän vinkin miten voidaan treenata tuota myös kotona. Laitetaan esimerkiksi jokin viltti kahden tuolin väliin, ja kehutaan aina heti kun koira lähtee tulemaan päin, ja siitä sitten toivottavasti pikkuhiljaa kokonaan myös viltin läpi! Vielä en ole ehtinyt tuota kokeilemaan, koulutehtävät on taas pitäny loppuillan kiireisenä. Mutta mahdollisesti voitaisiin huomenna jo koittaa ehtiä .. :)

agilityilyä

Viime lauantaina meillä alkoi viimein tuo jatko-kurssi, ja onneksi sinne sitten kuitenkin lopulta päästiin menemään. Zara kun kuitenkin oli vielä toipilas, ja itseasiassa vasta tänään viimein saadaan antibiootti-kuuri loppumaan. Mutta niin super energinen ja köhätön alkoi jo viime viikon loppupuolella olemaan, että ei ollut epäilystäkään osallistumisestamme ;) 

Tällä kertaa uusista kurssikavereista löytyi 2 erittäin innokasta novascotiannoutajaa, cairnterrieri ja viimeisen rotua en nyt millään saa mieleeni. Ensimmäisellä tunnilla ohjaaja halusi hieman nähdä jokaisen sen hetkisen tason, joka auttaisi tulevien tuntien suunnittelussa. Menimme siis tunnin aikana pelkästään samaa neljän esteen sarjaa, koko ajan hioen suorituksia paremmiksi. Tosin itsestä tuntui että meillä meni tunnin edetessä päinvastoin vain koko ajan huonompaan suuntaan suoritukset. 

Zara oli niin täynnä energiaa ja into pinkeänä jouduttuaan viikolla olemaan lääkärin määräyksestä todella kevyellä liikunnalla parantuakseen tuosta tylsästä kurkunpääntulehduksesta. Joten selkeästi kun ekojen kierrosten jälkeen oli päässyt taas agilityn makuun, niin neiti joko lähti heti alusta varastaen liikkeelle, jota sitten sai olla vähän väliä korjaamassa. Tai sitten päätti esimerkiksi koittaa oikaista ekalta esteeltä suoraan kolmosesteelle jättäen putken välistä... :D Kyllä kaikki saatiin hienosti ja varsin pienin elein korjattua ja nopeasti koira ohjattua takaisin oikealle reitille, ENSIN putkeen ja SITTEN vasta kolmosesteelle, mutta nyt en silti ihan täysin tyytyväinen tähän tuntiin voinut olla! Vaikka, myönnettävä on että ehkä hieman itseänikin jännitti tämä "näytön paikka", jota tosin ohjaaja nimenomaan painotti että ei mitään paineita vaikka hän haluaakin nähdä jokaisen koirakon taitotason. hahah, olen liian kova stressaamaan. Mutta aika samoissa kohdissa samantyyppiset virheet sattui jokaisen kohdalla, eli hyvin tasavahva ryhmä selkeästi :) Innolla joka tapauksessa odotan jo ensi lauantaita!

Tammikuun loppupuolen kahtena sunnuntaina taas käytiin korvaamassa viime vuoden lopulta välistä jääneet tunnit pentuagilityssä. Niille tunneilla taas sain todella pakahtua ylpeydestä ja riemusta, meillä sujui todella hyvin! Ensimmäisellä näistä korvaustunneista mukaan meille uutena esteenä tuli puomi, josta ajattelin ensin että ei kyllä varmasti saataisi sitä ekalla yrittämällä heti oikeaoppisesti mentyä alusta loppuun. Mutta eipä Zara pahemmin siinä jääny mietiskelemään, vaan siitä mentiin hienosti alusta loppuun heti! Ja Zara olisi toisessa päässä lähtenyt samantien suorittamaan puomin toisesta suunnasta! Sillä tunnilla osalle muista koirista tuo puomi aiheutti hieman enemmän ongelmaa, joten siihen meni hieman enemmän aikaa ennen kun kaikki sen olivat menneet läpi. Mutta sillä välin muut sai vuorotellen treenailla paria muuta estettä. 

Tokalla näistä korvaustunneista mukaan uutena taas tuli pituuseste, siinäkin olin ihan varma että Zara olisi ensimmäisellä kerralla astunut esteelle ylittäessään sitä, mutta ei. Oikeaoppisesti yli tultiin samantien :) Tällä tunnilla ehdittiin myös mennä pientä 

aita - putki - rengas yhdistelmää, mikä sujui myös oikein hyvin! Olisi pitänyt näistä tunneista kirjoittaa heti näiden tuntien jälkeen, eikä monta viikkoa jälkikäteen kun on jo hieman unohtunut yksityiskohdat, mutta toivottavasti saisin irrotettua jatkossa taas vähän enemmän aikaa myös tämän päivitykselle.

Viimesen viikon ajan oon saanut taas tuntea useampaan otteeseen syyllisyyttä kuinka Zara on saanut aika pitkälle pitää itse itselleen seuraa, itse olen ollut nenä kiinni matikan kirjoissa (uusintatentti ensi viikolla), ja loppuviikosta pitäisi tämän lisäksi olla nenä kiinni myös kirjanpidon kirjassa (myöskin uusintatentti ensi viikolla..). 

Zara täyttää 1 vuotta lauantaina (hurjaaa, mihin tämä aika on kulunu?!), ja sillon on Zaran päivä, jollon leikitään, ulkoillaan ja käydään agilityilemässä, ehkä saan siten hieman anteeksi tätä passiivisuuttani viime aikoina... ;)

Tänään myös varasin rokotusajan, jouduin kuitenkin luopumaan viime kesän eläinlääkäristä, jolla otettiin penturokotukset. Hän kun valitettavasti on auki pääasiassa silloin kun itse olen töissä, ja joutuisin joka tapauksessa tulemaan hieman myöhässä töihin tai lähtemään hieman aikaisemmin. Ja koska en sitä halua joutua tekemään, päädyttiin nyt sitten kuitenkin myös tässäkin asiassa kallistumaan Espoon eläinlääkäritalon puoleen. Heiltä kun löytyy parhaimmillaan aamukahdeksasta iltakahdeksaan rokotusaikoja. Ei tule ongelmaa omien työaikojen kanssa, ja ihanaa että tuo löytyy melkein naapurista. Enkä usko että se loppupeleissä tulee tuolla lähes yhtään kalliimmaksi. Matkakuluissa jo kuitenkin saa säästöä kun voi vaikka kävellenkin mennä ;)

eläinlääkärissä

Eilen olikin hieman tavallisesta poikkeava sunnuntai, kun jouduttiin viemään Zara Espoon eläinlääkäritaloon tutkittavaksi. Kyllä olin itsekin jo hieman miettinyt parina edellisenä päivänä, että ihan kuin Zara nyt ei olisi ihan täysin oma itsensä, mutta kun myös äiti eilen aamulla soitti että Zaralla ei ole nyt kaikki niinkun pitää (Zara oli ollut yökylässä vanhemmillani) niin päädyttiin samantien viemään eläinlääkäriin.
Olen niin iloinen että meillä on eläinlääkäri näin ihanan lähellä, ja vielä niin että palvelevat viikon jokaisena päivänä! Rokotukset tulen todennäköisesti ottamaan edelleen toisaalta, samasta paikasta kuin pentuajan rokotuksetkin, mutta kaikissa muissa asioissa on toistaiseksi tullut mentyä tuonne. Onneksi ei eläinlääkärille ole kuitenkaan liian usein asiaa, tämä oli vasta toka kerta!

Meillä oli todella mukava mieslääkäri, joka tutki Zaran  perusteellisesti ja varmoin ottein! Itse epäilin Zaralla olevan nenäpunkki, mutta se ei ollutkaan vain sitä. Mahdollista nenäpunkkia varten saatiin kyllä loishäätö, mutta siellä oli myös lopulta kurkunpääntulehdus! En ollu koskaan aikasemmin kuullut/tiennyt, että koirallakin voi semmoista olla. Vaikka tämän viimesen vuoden aikana oon oppinu monta monta muutakin asiaa koirasta, sellaisia asioita mitkä vastaa pelottavan paljon ihmisten samantapaisia ongelmia, tekoja ja tapoja. Ja eilen illallakin Zara oli ihan kuin flunssaa poteva ihminen, nukkui vaan kuin viimeistä päivää, ei innostunu mistään, halusi vaan maata, ruoka ei maistunu, juoma ei maistunu, välillä aivastutti, välillä kuulu kurkun seudulta vaan kovaa rohinaa, ja oli ihan tukkoinen. Pieni raukka.

Mutta nyt tänään illalla täällä voidaan jo selkeästi paljon paremmin!! :) Zara on halunnut kovasti leikkiä, ja muutenkin ollut taas pääasiassa hereillä. Ruokaa ja juomaakin on taas ihan omin avuin käynyt nappaamassa, ekaa kertaa puoleentoista päivään. Vielä aamulla sain houkutella tosissani syömään edes vähän, ja vettä juotiin vain käden kautta juottamalla. Antibiootti on onneksi ollu enemmän kuin helppo antaa. Pyytää tekemään jonkun tempun ja saa palkinnoksi hyvän hajuisen (ja varmaan makuisenkin..?) antibiootin ;) Saatiin Therios vet-nimisiä antibiootteja, joissa on jotain makua joka tekee sen houkuttelevammaksi eläimelle. Hauskin tässä on se, että taas kerran Zara joutuu pienikokoisena, vähän painavana koirana tyytymään kissoille mitotettuihin pakkauksiin.. ;)

ajanpuutetta !

Miten onkaan ollut viime aikoina monia asioita joista tänne olisin halunnut päästä päivittämään, mutta kevään opiskelut on lähteny taas täyteen vauhtiinsa, ja vapaa-aika on taas erittäin vähissä sen ansiosta. Ja se vapaa-aika mitä on sattunut ilmestymään, on kulunut muualla kuin koneen ääressä!

Meillähän on taas agility päässy viimein käyntiin, kahtena viime sunnuntaina ollaan käyty Malminkartanossa korvaamassa loppuvuodelta väliin jääneet tunnit pentu-agissa. Nyt on yhden viikonlopun verran taukoa, ja ensi viikon lauantaina käynnistyykin jo jatko-kurssi, mahtavaa! Tähän lajiin on alkanut todella rakastumaan!

Agility-tunneista saatte tarkemmin kuulla tuonnempana, josko viikonloppuna löytyisi aikaa sille postaukselle, mutta viime viikonloppuna kun satoi ihanat määrät uutta lunta (vaikka nyt jo osin sulanut pois tällä viikolla, ärh!), niin tarvottiin Zaran kanssa useampaan otteeseen tuolla viereisessä metsässä, missä koskematonta lunta riitti! Se oli Zaralle jotain niin uutta ja ihmeellistä, kahlailua Zaran kokoiselle jo vähän syvemmässä lumessa, pomppimista, kierimistä ja totaallista villiintymistä.. ;) 

alla kuvia näistä metsäretkistä:

Lupasin aamulla Zaralle pitkän iltalenkin, koska aamulenkki jäi aika tyngäksi hieman kiireiseksi menneen aamun takia, joten nyt lähden täyttämään lupaukseni, ja ulos tuon energiapakkauksen kanssa.. ;)