Tasan vuosi takaperin tänä päivänä koitin kuumeisesti löytää tukholman Galleriet-kauppakeskuksessa wi-fi verkkoa ipodiini, että saisin vastattua kasvattajan lähettämään sähköpostiin että haluan sen värivirheellisen b&t-nartun, joka on syntynyt kahden veljensä kanssa! Ja tänään tuo pikkuinen täytti jo 1 vuotta! <3 Ihan uskomatonta jotenkin! Mutta kiva päivä on ollu takana. Aamupäivällä oli taas agi-tunti, ja myöhemmin päivällä tehtiin pitkä lenkki kun ei enää satanu vettä. On muuten uskomatonta että jo helmikuun loppupuolella on näin keväistä! Ja ymmärtääkseni tää jatkuu vaan :)
Agility meni tänään taas täysin putkeen! Viime kerta oli siis selkeästi jokin satunnainen lipsahdus... ;)
Tän päivän aiheena oli valssaus, eli taas uutta opittavaa. Valssauksessa ideana on että ohjaaja vaihtaa puolta koiran edessä niin, että rintamasuunta kääntyy koiraa kohti. Ohjaaja pystyy siis näkemään koiransa koko ajan. Itsellä eka kerta meni ihan vahingossa oikein, sitä jotenkin vaistomaisesti kääntyi ohjaamaan Zaran oikein, mutta parannettavaa tottakai löytyi vielä. Meillä oli siis kolmen aidan ja yhden putken sarja, ja valssaus tapahtui siis kolmannen esteen kohdalla (alla taas jonkinlainen omatekoinen väkerrys tän päiväisestä :D). Mulla on vahva tunne että Zaran yksi lempiesteistä toistaiseksi on putki, vikaa kertaa tunnin lopussa rataa mennessä Zarakin oikein "ärähti" innosta putkeen juostessaan, se oli selkeästi koiran kielellä ilmaisu että vitsit tää on kiivaaaa!! Zara oli kyllä tänään muutenkin tosi innokkaan ja yltiöiloisen oloinen muutenkin, jotenkin tuntu että kaikki oli sen mielestä vaan ihan suuuuper-kivaa! Mutta se oli vaan kiva, koska rataa tehdessä oli tosi mahtavaa että oli niin into pinkeenä oleva koira, joka todella halus vaan loikkia niitä esteitä mahdollisimman paljon. Mutta tässä oli vaan viime kertaan se ero, että intoa ja energiaa tuntui viime kertaan verrattuna olevan vieläkin enemmän, mutta keskittyminenkin oli tänään ihan eri luokkaa kuin viime kerralla, positiivisessa mielessä siis. mahtavaa!!
Olin ottanu tällä kertaa mukaan myös lelun (pienen vinkuvan tennispallon), jota olin ajatellut myös koittaa palkintona. Mutta totesin tänään aika nopeasti että mennään nyt vielä toistaiseksi nameilla, eniten ehkä siksi että niillä tuntuu saavan Zaran huomion kentän pohjan miljoonista ihanista tuoksuista helpommin siihen olennaiseen. Mutta kyllä koitan ensi kerralla uudestaan myös palkkausta muulla kuin nameilla, varmasti helpoin ensin jonkin yksittäisen esteen kanssa kokeilla.
Yksittäisistä esteistä puheen ollen, tämän tunnin alussa mentiin yksittäisenä esteenä ensin myös pussia. Se on meille toistaiseksi ehkä se eniten haastetta tuova este. Vieläkään ei olla kertaakaan saatu menemään estettä niin että pussin toinen pää olisi oikeaoppisesti täysin maassa. Mutta tänään kuitenkin päästiin jo niin läpi, että ohjaaja piti pussin suuta enää minimaallisen vähän maan pinnan yläpuolella, niin että pieni valon kajo pääsi läpi kertomaan Zaralle että se ei ole seinä, vaan siitä voi tulla rohkeasti läpi! Ohjaaja antoi myös hyvän vinkin miten voidaan treenata tuota myös kotona. Laitetaan esimerkiksi jokin viltti kahden tuolin väliin, ja kehutaan aina heti kun koira lähtee tulemaan päin, ja siitä sitten toivottavasti pikkuhiljaa kokonaan myös viltin läpi! Vielä en ole ehtinyt tuota kokeilemaan, koulutehtävät on taas pitäny loppuillan kiireisenä. Mutta mahdollisesti voitaisiin huomenna jo koittaa ehtiä .. :)