keskiviikko 19. helmikuuta 2014

agilityilyä


Viime lauantaina meillä alkoi viimein tuo jatko-kurssi, ja onneksi sinne sitten kuitenkin lopulta päästiin menemään. Zara kun kuitenkin oli vielä toipilas, ja itseasiassa vasta tänään viimein saadaan antibiootti-kuuri loppumaan. Mutta niin super energinen ja köhätön alkoi jo viime viikon loppupuolella olemaan, että ei ollut epäilystäkään osallistumisestamme ;) 
Tällä kertaa uusista kurssikavereista löytyi 2 erittäin innokasta novascotiannoutajaa, cairnterrieri ja viimeisen rotua en nyt millään saa mieleeni. Ensimmäisellä tunnilla ohjaaja halusi hieman nähdä jokaisen sen hetkisen tason, joka auttaisi tulevien tuntien suunnittelussa. Menimme siis tunnin aikana pelkästään samaa neljän esteen sarjaa, koko ajan hioen suorituksia paremmiksi. Tosin itsestä tuntui että meillä meni tunnin edetessä päinvastoin vain koko ajan huonompaan suuntaan suoritukset. 


Zara oli niin täynnä energiaa ja into pinkeänä jouduttuaan viikolla olemaan lääkärin määräyksestä todella kevyellä liikunnalla parantuakseen tuosta tylsästä kurkunpääntulehduksesta. Joten selkeästi kun ekojen kierrosten jälkeen oli päässyt taas agilityn makuun, niin neiti joko lähti heti alusta varastaen liikkeelle, jota sitten sai olla vähän väliä korjaamassa. Tai sitten päätti esimerkiksi koittaa oikaista ekalta esteeltä suoraan kolmosesteelle jättäen putken välistä... :D Kyllä kaikki saatiin hienosti ja varsin pienin elein korjattua ja nopeasti koira ohjattua takaisin oikealle reitille, ENSIN putkeen ja SITTEN vasta kolmosesteelle, mutta nyt en silti ihan täysin tyytyväinen tähän tuntiin voinut olla! Vaikka, myönnettävä on että ehkä hieman itseänikin jännitti tämä "näytön paikka", jota tosin ohjaaja nimenomaan painotti että ei mitään paineita vaikka hän haluaakin nähdä jokaisen koirakon taitotason. hahah, olen liian kova stressaamaan. Mutta aika samoissa kohdissa samantyyppiset virheet sattui jokaisen kohdalla, eli hyvin tasavahva ryhmä selkeästi :) Innolla joka tapauksessa odotan jo ensi lauantaita!

Tammikuun loppupuolen kahtena sunnuntaina taas käytiin korvaamassa viime vuoden lopulta välistä jääneet tunnit pentuagilityssä. Niille tunneilla taas sain todella pakahtua ylpeydestä ja riemusta, meillä sujui todella hyvin! Ensimmäisellä näistä korvaustunneista mukaan meille uutena esteenä tuli puomi, josta ajattelin ensin että ei kyllä varmasti saataisi sitä ekalla yrittämällä heti oikeaoppisesti mentyä alusta loppuun. Mutta eipä Zara pahemmin siinä jääny mietiskelemään, vaan siitä mentiin hienosti alusta loppuun heti! Ja Zara olisi toisessa päässä lähtenyt samantien suorittamaan puomin toisesta suunnasta! Sillä tunnilla osalle muista koirista tuo puomi aiheutti hieman enemmän ongelmaa, joten siihen meni hieman enemmän aikaa ennen kun kaikki sen olivat menneet läpi. Mutta sillä välin muut sai vuorotellen treenailla paria muuta estettä. 


Tokalla näistä korvaustunneista mukaan uutena taas tuli pituuseste, siinäkin olin ihan varma että Zara olisi ensimmäisellä kerralla astunut esteelle ylittäessään sitä, mutta ei. Oikeaoppisesti yli tultiin samantien :) Tällä tunnilla ehdittiin myös mennä pientä 
aita - putki - rengas yhdistelmää, mikä sujui myös oikein hyvin! Olisi pitänyt näistä tunneista kirjoittaa heti näiden tuntien jälkeen, eikä monta viikkoa jälkikäteen kun on jo hieman unohtunut yksityiskohdat, mutta toivottavasti saisin irrotettua jatkossa taas vähän enemmän aikaa myös tämän päivitykselle.


Viimesen viikon ajan oon saanut taas tuntea useampaan otteeseen syyllisyyttä kuinka Zara on saanut aika pitkälle pitää itse itselleen seuraa, itse olen ollut nenä kiinni matikan kirjoissa (uusintatentti ensi viikolla), ja loppuviikosta pitäisi tämän lisäksi olla nenä kiinni myös kirjanpidon kirjassa (myöskin uusintatentti ensi viikolla..). 
Zara täyttää 1 vuotta lauantaina (hurjaaa, mihin tämä aika on kulunu?!), ja sillon on Zaran päivä, jollon leikitään, ulkoillaan ja käydään agilityilemässä, ehkä saan siten hieman anteeksi tätä passiivisuuttani viime aikoina... ;)

Tänään myös varasin rokotusajan, jouduin kuitenkin luopumaan viime kesän eläinlääkäristä, jolla otettiin penturokotukset. Hän kun valitettavasti on auki pääasiassa silloin kun itse olen töissä, ja joutuisin joka tapauksessa tulemaan hieman myöhässä töihin tai lähtemään hieman aikaisemmin. Ja koska en sitä halua joutua tekemään, päädyttiin nyt sitten kuitenkin myös tässäkin asiassa kallistumaan Espoon eläinlääkäritalon puoleen. Heiltä kun löytyy parhaimmillaan aamukahdeksasta iltakahdeksaan rokotusaikoja. Ei tule ongelmaa omien työaikojen kanssa, ja ihanaa että tuo löytyy melkein naapurista. Enkä usko että se loppupeleissä tulee tuolla lähes yhtään kalliimmaksi. Matkakuluissa jo kuitenkin saa säästöä kun voi vaikka kävellenkin mennä ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti